To 24.4. klo 18 Vysotskij – Katkennut laulu Raision Martinsali

25,00  sis. alv.

Torstaina 24.4. klo 18

Jo kolmas Vysotskiesitys alkuvuoden aikana Turun seudulla!
Nyt vuorossa Raision kaupungin kirjaston Martinsali To.24.4 klo 18

Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen  avaa tilaisuuden selvittämällä Vysotskin laulujen tekstejä ja kuinka ne kohdistuivat sen aikaisiin vallanpitäjiin. Mielestämme ne koskettavat myös tähän päivään. Ryhmämme on tämän takana ollut jo 36 vuotta, eikä loppua ole näköpiirissä!

Tilausnumerosi toimii pääsylippuna!

139 varastossa

Tuotetunnus (SKU): Vysotski240425 Osastot: , Avainsanat tuotteelle ,

Kuvaus

Venäläinen lauluntekijä Vladimir Vysotski kritisoi sanoituksissaan 1960-70 -lukujen Neuvostoliittoa niin osuvasti ja myös ovelasti, ettei joutunut telkien taakse, vaikka laulujen sisällön koskettama kansa tungeksi hänen konsertteihinsa. Tänään hänen laulunsa ovat taas kipeän ajankohtaisia.

Vaikka Vysotskin lauluja ei Neuvostoliitossa julkaistu, ne levisivät yli rajojen laajalle länteen. Turussa hänen tuotannostaan koottu Katkennut laulu esitettiin ensimmäisen kerran jo 1989 Åbo Svenska Teaterissa ja Turun Kaupunginteatterissa 1994. Turkulaismuusikoista koostunut nelihenkinen Vysotski-ryhmä kiersi ympäri maata suositun esityksen kanssa, jonka Yle taltioi. Se esitettiin TV2:lla 1996 ja myös 2018 Vysotskin 80-vuotispäivän kunniaksi. Hän kuoli 42-vuotiaana 1980 Moskovassa.

Vysotski-ryhmä esiintyy lähes alkuperäisessä kokoonpanossaan. Laulujen suomenkielisistä sanoituksista pääosin vastanneen laulajan ja kitaristin Arto Rintamäen tilalla on Jukka Aaltonen, laulu, viulu, kitara tai Lasse Pajunen, laulu. Muut muusikot ovat olleet mukana yli 30 vuotta: Dick Holmström, laulu, kitara; Bert Karlsson, kitara, mandoliini sekä Ari Hakulinen, kontrabasso ja harmonikka.

”Vladimir Vysotskin lauluista on rakennettavissa paljon yhteyksiä nykyiseen Venäjään”, arvioi Turun yliopiston yleisen historian ja kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen. ”Vysotski etsi teksteissään totuutta. Totuutta pelkäävä yhteiskunta on vaarallinen itselleen ja ympäristölleen. Se rankaisee totuudesta kertovaa sen sijaan että se etsisi syitä siihen, miksi totuus on sellainen kuin on”, sanoo Immonen.